Ihmisten elinikä maailmanlaajuisesti pidentyy. Nykyään useimmat ihmiset voivat elää yli 60-vuotiaiksi tai jopa vanhemmiksi. Iäkkään väestön koko ja osuus kasvavat jokaisessa maailman maassa.
Vuoteen 2030 mennessä joka kuudes maailman ihminen on 60-vuotias tai vanhempi. Tuolloin 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus väestöstä kasvaa miljardista vuonna 2020 1,4 miljardiin. Vuoteen 2050 mennessä 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kaksinkertaistuu 2,1 miljardiin. 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän odotetaan kaksinkertaistuvan vuosien 2020 ja 2050 välillä ja saavuttavan 426 miljoonaa.
Vaikka väestön ikääntyminen eli demografinen ikääntyminen alkoi korkean tulotason maissa (kuten Japanissa, jossa 30 % väestöstä on jo yli 60-vuotiaita), suurimmat muutokset koetaan nyt matalan ja keskitulotason maissa. Vuoteen 2050 mennessä kaksi kolmasosaa maailman 60-vuotiaista ja sitä vanhemmista väestöistä asuu matalan ja keskitulotason maissa.
Ikääntymisen selitys
Biologisella tasolla ikääntyminen on seurausta erilaisten molekyyli- ja soluvaurioiden kasautumisesta ajan myötä. Tämä johtaa fyysisten ja henkisten kykyjen asteittaiseen heikkenemiseen, sairauksien riskin kasvuun ja lopulta kuolemaan. Nämä muutokset eivät ole lineaarisia eivätkä johdonmukaisia, ja ne liittyvät vain löyhästi ihmisen ikään. Iäkkäiden ihmisten keskuudessa havaittu monimuotoisuus ei ole satunnaista. Fysiologisten muutosten lisäksi ikääntymiseen liittyy yleensä muita elämänmuutoksia, kuten eläkkeelle jäämistä, muuttoa sopivampaan asuntoon sekä ystävien ja kumppanien kuolemaa.
Yleisiä ikääntymiseen liittyviä terveysongelmia
Yleisiä terveysongelmia ikääntyneillä ovat kuulonalenema, kaihi ja taittovirheet, selkä- ja niskakipu sekä nivelrikko, krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, diabetes, masennus ja dementia. Ikääntyessään ihmiset todennäköisemmin kokevat useita sairauksia samanaikaisesti.
Toinen vanhuuden ominaisuus on useiden monimutkaisten terveysongelmien ilmaantuminen, joita usein kutsutaan geriatriseksi oireyhtymäksi. Ne ovat yleensä seurausta useista taustalla olevista tekijöistä, kuten hauraudesta, virtsankarkailusta, kaatumisista, deliriumista ja painehaavoista.
Terveeseen ikääntymiseen vaikuttavat tekijät
Pidempi elinikä tarjoaa mahdollisuuksia paitsi ikääntyneille ja heidän perheilleen, myös koko yhteiskunnalle. Lisävuodet tarjoavat mahdollisuuksia uusiin aktiviteetteihin, kuten jatkokoulutukseen, uusiin ammatteihin tai pitkään laiminlyötyihin intohimoihin. Ikääntyneet ihmiset myös osallistuvat perheiden ja yhteisöjen toimintaan monin tavoin. Se, missä määrin nämä mahdollisuudet ja panokset toteutuvat, riippuu kuitenkin pitkälti yhdestä tekijästä: terveydestä.
Tiedot viittaavat siihen, että fyysisesti terveiden yksilöiden osuus pysyy suunnilleen vakiona, mikä tarkoittaa, että huonossa terveydentilassa elettyjen vuosien määrä kasvaa. Jos ihmiset voisivat elää nämä lisävuodet hyvässä fyysisessä terveydessä ja jos he eläisivät tukevassa ympäristössä, heidän kykynsä tehdä heille tärkeitä asioita olisi samanlainen kuin nuoremmilla ihmisillä. Jos näille lisävuosille on ominaista pääasiassa fyysisten ja henkisten kykyjen heikkeneminen, vaikutus ikääntyneisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan on negatiivisempi.
Vaikka jotkut vanhuudessa tapahtuvista terveysmuutoksista ovat geneettisiä, useimmat johtuvat yksilöiden fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä – mukaan lukien heidän perheensä, naapurustonsa ja yhteisönsä – sekä heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan.
Vaikka jotkin ikääntyneiden terveyden muutokset ovat geneettisiä, useimmat johtuvat fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, kuten perheestä, naapurustosta, yhteisöstä ja henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten sukupuolesta, rodusta tai sosioekonomisesta asemasta. Ympäristö, jossa ihmiset kasvavat, jopa sikiövaiheessa, yhdistettynä heidän henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa, vaikuttaa pitkällä aikavälillä heidän ikääntymiseensä.
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö voi vaikuttaa terveyteen suoraan tai epäsuorasti luomalla esteitä tai kannustimia mahdollisuuksille, päätöksille ja terveellisille käyttäytymismalleille. Terveellisten elämäntapojen ylläpitäminen läpi elämän, erityisesti tasapainoinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja tupakoinnin lopettaminen, auttavat vähentämään tarttumattomien sairauksien riskiä, parantamaan fyysisiä ja henkisiä kykyjä sekä viivästyttämään hoitoon riippuvuutta.
Tukevat fyysiset ja sosiaaliset ympäristöt mahdollistavat myös tärkeiden asioiden tekemisen, jotka voivat olla haastavia heikkenevien kykyjen vuoksi. Esimerkkejä tukevista ympäristöistä ovat turvallisten ja esteettömien julkisten rakennusten ja liikenteen saatavuus sekä kävelykelpoiset alueet. Ikääntymisen kansanterveysstrategioiden kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon paitsi yksilölliset ja ympäristöön liittyvät lähestymistavat, jotka vähentävät ikääntymiseen liittyviä menetyksiä, myös ne, jotka voivat edistää toipumista, sopeutumista ja sosiaalis-psykologista kasvua.
Haasteet ikääntyvän väestön käsittelyssä
Tyypillistä ikääntynyttä ei ole olemassa. Joillakin 80-vuotiailla on samanlaiset fyysiset ja henkiset kyvyt kuin monilla 30-vuotiailla, kun taas toisilla ne heikkenevät merkittävästi nuoremmalla iällä. Kattavien kansanterveystoimenpiteiden on vastattava ikääntyneiden monenlaisiin kokemuksiin ja tarpeisiin.
Ikääntyvän väestön haasteisiin vastaamiseksi kansanterveysalan ammattilaisten ja yhteiskunnan on tunnustettava ja haastettava ikäsyrjintää edistävät asenteet, kehitettävä toimintalinjoja nykyisten ja ennustettujen trendien käsittelemiseksi sekä luotava tukevia fyysisiä ja sosiaalisia ympäristöjä, jotka mahdollistavat ikääntyneiden ihmisten tehdä tärkeitä asioita, jotka voivat olla haastavia heikkenevien kykyjen vuoksi.
Yksi esimerkki tällaisestatukeva fyysinen apuväline on wc-nostinSe voi auttaa ikääntyneitä tai liikuntarajoitteisia henkilöitä kohtaamaan kiusallisia ongelmia wc-käynnillä. Kehitettäessä ikääntymiseen liittyviä kansanterveysstrategioita on tärkeää ottaa huomioon paitsi yksilölliset ja ympäristöön liittyvät lähestymistavat, jotka vähentävät ikääntymiseen liittyviä menetyksiä, myös ne, jotka voivat edistää toipumista, sopeutumista ja sosiaalis-psykologista kasvua.
WHO:n vastaus
Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous julisti vuodet 2021–2030 YK:n terveen ikääntymisen vuosikymmeneksi ja kehotti Maailman terveysjärjestöä johtamaan sen toteuttamista. YK:n terveen ikääntymisen vuosikymmen on maailmanlaajuinen yhteistyöhanke, joka kokoaa yhteen hallitukset, kansalaisyhteiskunnan, kansainväliset järjestöt, ammattilaiset, tiedemaailman, median ja yksityisen sektorin toteuttamaan 10 vuoden koordinoitua, katalyyttistä ja yhteistyöhön perustuvaa toimintaa pidemmän ja terveellisemmän elämän edistämiseksi.
Vuosikymmen perustuu WHO:n ikääntymistä ja terveyttä koskevaan globaaliin strategiaan ja toimintasuunnitelmaan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien Madridin kansainväliseen ikääntymistä koskevaan toimintasuunnitelmaan, jotka tukevat Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
YK:n terveen ikääntymisen vuosikymmenellä (2021–2030) on neljä tavoitetta:
Muuttaa ikääntymiseen liittyvää narratiivia ja stereotypioita;
Luoda ikääntymistä tukevia ympäristöjä;
Tarjota integroituja hoito- ja perusterveydenhuollon palveluja ikääntyneille;
Parantaa terveen ikääntymisen mittaamista, seurantaa ja tutkimusta.
Julkaisun aika: 13.3.2023
